Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

SANASTO; Universaalista Opetusta Kosmoksesta II -  III yhdistelmäkirja. Painettu 1996, ISBN 952-90-7952-4

Saatteeksi

Tätä suositellaan käytettäväksi yhdessä ensimmäisen Universaalista opetusta kosmosta olevan sanasto-osan kanssa. Uutena on mukaan liitetty aihepiireittäin täydentäviä sanoja ja niiden eri merkityksessä olevia yhdistelmiä. Ilmaisullisesti Suomen kieli on joustavaa, ja sillä voidaan saada aikaan sanojen järjestyksen, taivuttelun ja jäsentelyn avulla moniulotteisen värikästä vivahteikkuutta. 

Joskus olen joutunut vastaamaan kysymykseen, miksi olen kehollistunut näin lukumääräisesti pieneen kielialueeseen. Sille lienee vaikea hakea yksiselitteistä vastausta, mutta sielujen keskinäiset karmaattiset syyt, pohjolan voimistuva henkisyys uusien energioiden myötä, vanha kaleva­lainen kansanperinne ja kielellinen rehevyys ovat ratkaisevasti merkitseviä valintakriteereitä. Kielellisen selkeyden rakenne on erittäin ratkaisevaa, koska äidinkielemme kirjoitetaan ja lausutaan samalla tavoin (virhetulkintojen määrä vähenee oleellisesti).

Jotakin merkillistä liittyy Suomen kielirakenteeseen, sillä samaa sisältöä merkitseviä vastaavia ilmaisuja tiedetään olevan käytössä Etelä-Amerikkaa ja Aasiaa myöten. Menneisyydessä suomensukuista kieltä puhuvia ryhmiä on voinut olla monessa erilaisissa paikoissa ympäriinsä tällä planeetalla. Lausutun ja kirjoitetun asiatiedon yhtenevyys säilyy selkeämpänä, koska kirjain- ja tavuyhdistelmät ovat keskenään samanarvoisia. Jokainen tavu lausutaan niin kuin se kirjoitetaankin. Erittäin looginen ja selkeä kielirakenne.

Sanojen merkityksestä

 Adepti

Erittäin jalostunut ja ylevällä tavalla kehittynyt olento. Toimii yleensä nirvaanisilta tasoilta ylöspäin olevissa eri ulottuvuuksien tilatasoissa tehtävänsä mukaisesti. Hän voi tarvittaessa ottaa myös eetterisfyysisen hahmon ilmenemisen muodokseen.

Aika

Yksilöllinen ja paikallisesti yhteinen tietoisuudessa koettu tapahtumien peräkkäisyyden etenemisnopeus. Planeetan pyörimisnopeus toteuttaa biologisen syklinsä vuorokausirytmityksen yön ja päivän suhteella. Mitä moniulotteisemmin yksilöminuuden tajunta tietoisuudessa toimii, sitä erilaisempi aikakäsitys yksilölle muodostuu suhteessa ympäristöönsä.    

Aikatila

Tässä on kyseessä laajemman ympäristön keskinäisyyden tietoisuuden yhteinen soinnutus paikalliseen tilaan nähden. Laajemmassa kokonaisuudessa ja avaruuden paikallisissa osissa muuttuu ajan suhde tilaan harvemmaksi. Mitä laajempi tila ja tilavuus on havainnointialueena, sitä harvemmaksi ajan olemus muuttuu. Suuremmassa tilassa harvuudestaan johtuen aika menettää merkitystään.

Alkuistodentunut/todentunut

Täydellisyyksien maailmoista alaslaskeutuvat tai siellä luonnostaan toimivat olentotyypit, jotka eivät ole olevaistuneet tai evulutionaarista alkuperää. Alkuistodentunut eroaa todentuneesta Alkulähteensä vaikutuksen mukaan, kun viimeksi mainitussa olentotyypissä julkitulee tämän alkuhetkestä alkaen Keskuksen viritteellinen läsnäolo. Vivahde-erostaan huolimatta molemmat ääripäät ovat ilmentymisensä alkuhetkestä saakka ehdottoman kehittyneitä ilman yksilöllisen kokemusperäisyyden hiomaa edistymistä.

Ajan harvuus/tiheys

Käsitteistö liittyy ja sivuaa läheisesti aikatilasta kerrottua informaatiota, mutta tarkastelun pääpaino on aikatajunnallisella tiedostamisen vaikutuksella. Maa-planeetan paikallinen aikatila muodostaa yhteisen ja kokonaisen kollektiivitietoisuuden, missä ihmisille virittyy verrattain samanlainen aikatajunta. Aurinkokunnan laajuudessa aika on harvempaa koska sitä tarkastellaan tältä pallolta. Aurinkosysteemin ajan tiheyteen ja harvuuteen vaikuttavat moniulotteiset soinnut planetaaristen taajuuksien myötä, massalliset tilavuus- ja tiheyserot ja keskinäisyyden vaikutuspiirin kokonaislaajuus. Samankaltainen suhteutus pätee aurinkokuntien välisiin ja sitäkin laajempiin kokonaisuuksiin, ajan harvuuden lisääntyessä samassa laajuuden suhteessa.

Asteisuudet

Nämä mahdollistuvat Kolminaistuneen Alkulähteen ja Keskuksen seitsemän vuodatuksen kautta. Jokainen asteisuus ilmenee seitsemänä erillisenä laatuna ja niistä juontuvina alalaatuina. Ylhäältä alkaen nämä asteisuudet ovat: absoluuttinen, yliuniversaalinen, universaalinen, aliuniversaalinen, ylikosminen, kosminen ja alikosminen (osa-avaruudellinen) tilatason kokonaisuus.

Eetteris-fyysinen

Koskee Maan piirin elollista elämää aineellisella tasolla. Ihmisillä, eläimillä, kasveilla ja kivillä on eetterisfyysinen yhdistelmämuoto. Varsinainen elämä kiinnittyy mielienergioiden avulla eetteriseen vastineeseen ja tämä vuorostaan elävöittää fyysistä atomitason materiaa.

Elämän Oikea Kaava

Luojan Suuri Suunnitelma sisältää todentumien, eriytymien ja evolutionaaristen kaavojen keskinäisyyden sopusuhteen toisiinsa nähden. Jokaisella vuodatuksen asteisuuden todentumalla, eriytymällä ja asteisuuden laadulla on olevaisuuteen suhteutettu keskinäisyyden tasapainoinen Elämän Oikea Kaava. Tämä virittää ohjauksen, sisällön ja muodon energioiden informatiivisen yhteentoimivuuden sopusuhteen ideaalisille tasoille.

Elämän Enkeli

Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja Keskuksen toimeksiannosta alkunsa saanut eriytynyt/olevaistunut olentotyyppi, jolla on energisrakenteellisena luovan voiman toiminnallisuutena mm. seuraavia ominaisuuksia: Vahvistaa, laajentaa, avartaa, kohottaa, nostaa värähtelysoinnullisuuden taajuutta, lataa tarvittaessa erilaisia energiakeskuksia ja jakaa tasapainottavan kaikkeudellisen tehtävänsä Kuoleman Enkelin vastakkaisuustoimintojen kanssa. Elämän Enkelin rakkaus on vahvistavaa.

Elämän Luovan Voiman Ohjaajat ja Säätelijät

Näiden olentotyyppien ja -luokkien olevaisuuteen suuntautunut yksilöitynyt toiminta ilmenee osana evolutionaarista kehityksellisyyden prosessia. He toteuttavat Suuren Suunnitelman ohjauksellista, sisällöllistä ja muodollista keskinäisyyden ja yhtenevyyden prosessia informatiivisella kohdennuksellaan. He voivat käyttää monenlaisten virtapiirien, sädelinjojen, yhdistelmäkeskusten, sisäkkäis- ja rinnakkaisvaiheistajien yksiulotteisia tai erillisaikaisia moniulotteisia tehokeskityksiään tilanteiden tarpeellisuuden mukaan.

Elämän Valon Virta

Yksilöminuuden sieluenergioiden sisällä mieli-, henki- ja ylipersoonaenergioita yhdistävänä, ylemmästä alempaan suuntautuvana, kehollistumassa läsnä oleva rakenteeseen liittyvä Elämän Lanka. Tässä yhteydessä Virralla ilmenee suurempi tehollinen merkitys kehollistumaan laskeutumisen prosessin mukaisesti sielullista energiaa maadoittavana vaikutuksena. Elämän Valon Virran avulla ja sen voimasta sieluminuus pystyy jakautumaan jokaiselle tilatasojen kerrokselle kiinnittyen lopulta eetterisfyysiseen kuoreensa.

 Elämää Oikealla Tavalla Rakentava toiminta

Olevaisuudessa kokonaisuuden parhaaksi ja Suuren Suunnitelman ohjauksen mukaisesti toteutettua, kaikenkattavaa toimintaa moniulotteisesti, erilaisten olentoluokkien ja ryhmittymien kesken. Tällainen kaikenkattava harmonian, rauhan ja tasapainon sävyttämä, ylhäältä alaspäin suuntautuva informaatioenergia (ohjaus, sisältö ja muoto) virittää perimmäisen suunnitelman lainalaisuuksien keskinäisen vuorovaikutuksen mukaiset edistymisen kehitykselliset yhteenliittymiset.

Energia

Yleisilmaisu, jota käytetään sen mukaan, missä asiayhteydessä ollaan pelkästään muodon tai ohjauksen, sisällön ja muodon fuusion yhdistelmän kanssa tekemisissä. Energia sisältää laadulliset ominaisuudet, soinnullisuuden, informaation, väriominaisuuden ja tihentymisen tiettyyn tilavuuteen sisältyneenä. Perimmäinen energia julki tulee Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja Keskuksen yhteisvaikutuksen tehollisena tuloksena jakautuneena seitsemän soinnullisuuden sarjoiksi.

Eriytymävuodatukset

Näiden toteutuminen mahdollistuu Kolminkertaisen Alkulähteen ja Keskuksen seitsemän eriytymä­vuodatuksen kautta. Jokainen eriytymä ilmenee seitsemänä erillisenä laatuna ja niistä juontuvina alalaatuina. Ylhäältä alkaen nämä ovat: absoluuttinen, yliuniversaalinen, universaalinen, aliuniversaalinen, ylikosminen, kosminen ja alikosminen (osa-avaruudellinen) eriytymien tilatasojen kokonaisuus.

Eriytynyt/olevaistunut

Nämä olentotyypit ja olennot ovat ilmentyneet välittömästi ja/tai välillisesti Jumalallisen voiman tahdollisena Elämän jakautumisen ponnistuksena. Yleensä olennot olevaistuvat sarjoina ja ilmentävät minuutensa soinnullisuudessa feminiinisuuden, maskuliinisuuden tai feminiinismaskuliinisuuden vireellistä laatuominaisuutta. Tehtävällisesti He voivat rakentua ohjauksen, sisällön ja muodon informaatiolliseen energiatoimintaan.

Feminiininen

Naisellisuuden, sen kaltaisen tai siihen verrattavien soinnullisten laatuenergioiden omaavat yksilöitymät soinnuttuvat tähän perusvireeseen. Laatusoinnullisuuden voimakkuuden ilmentyminen on riippuvainen olentotyypistä ja vuodatuksen toteutumisen asteisuudesta, tai eriytymän ulottuvuuksien tilatasojen perusenergioista. Feminiinisesti peruspohjainen olentotyyppi ja -luokka voi julkituoda soinnullisuuttaan puhtaimmillaan intuitiivisesti, luovuudellisesti ja yleensä kaikilla pehmeillä elämän sisäänpäin kääntymisen arvomalleillaan.

Feminiinis-maskuliininen

Naisellisuuden ja miehisyyden yhdistelmän tai siihen verrattavien soinnullisten laatuenergioiden omaavat yksilöitymät. Laatusoinnullisuuden voimakkuutena ilmentyminen on riippuvainen olento­tyypistä ja vuodatuksen toteutumisen asteisuuden, tai eriytymän tilatasojen perusenergioista. Feminiinismaskuliininen olentotyyppi ja -luokka voi julkituoda soinnullisuuttaan puhtaimmillaan, sekä intuitiivisesti, luovuudellisesti ja yleensä kaikilla pehmeillä elämän arvomalleillaan, että loogisen älyperäisesti järjestelmällisyytenä rakenteellisen energiamallien mukaan. Yleinen tunnuspiirre on laaja-alaisuus ja liikkuvuus yhdistellen kummankin laatusoinnullisuuden osa-alueita toisiinsa.

Henkinen hallinto (informaatio)

Yleisilmaisu, jota käytetään sen mukaan, missä asiayhteydessä ollaan pelkästään sisällön tai ohjauksen, sisällön ja muodon fuusion yhdistelmän informaation kanssa tekemisissä. Tämän perimmäisyys jakautuu Jumaluuden Toisen Lähteen ja Keskuksen yhteisvaikutukseen, jakautuen tehollisena tuloksena seitsemän soinnullisuuden sarjoiksi. Hallinnollisuuden informaatio sisältää laadulliset ominaisuudet, soinnullisuuden, sisältöinformaation, väriominaisuuden ja tihentymisen tiettyyn tilavuuteen sisältyneenä.

Hengenavustaja-olennot

Olentotyypit kuuluvat evolutionaariseen paikallisohjaukseen yksilöminuuden sielullisen edistymisen tukemisena. Niissä olentotyypeissä, joissa mukana on mieli- ja henkienergiat hengenavustaja-olennot jatkavat mielenauttaja-henkien avaamaa sielukehityksen linjaa näiden rinnalle mukaan liittyneenä. Hengenavustaja-olentojen perusta juontuu Jumaluuden Toisen Lähteen elämän voiman alkuperään ja nämä ovat läheisessä yhteistoiminnassa yksilöminuudessa olevaan henkienergiaan. Hengenavustaja-olennot ilmenevät seitsemän sarjoissa aivan samoin kuin vastaavat henkienergiatkin. 

Henkienergia

Tämä on lähtöisin Jumaluuden Toisen Lähteen ja Keskuksen Elämän Voimasta ja voi toimia erillisenä olentokoosteenaan, tai mieli- ja ylipersoonaenergioiden kanssa yhdessä. Henkienergian laadullinen ominaisuus soinnuttuu jakautumisestaan juontuvista ja lähtöperistään olevissa seitsemän sarjoissa vaikuttaen yksilöminuuden kehittyvään sieluenergiaan. Samoin kaikki sellainen, mikä virittää sisällölliseen informatiiviseen hallinnollisuuteen, sivuaa henkisyyden toiminta-alueita.

Henkigravitaation veto

Tämä gravitaatio varmistaa henkisen kehityksellisyyden etenemisen korkeampiin sisäisiin maailmoihin ja toteuttaa ylevämpien kokemusperäisten sieluenergioiden kiinnittymisen yksilöminuuden persoonallisuuden rakenteeseen. Henkigravitaatio virittyy Toisen Lähteen ja Keskuksen yhdistelmän jälkimmäiseen eli Keskusosaan, pitäen kohteenaan siihen liittyvää Elämän Voimaa.

Henkipari

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu henkienergioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen ulkopuolella. Kahdentumisesta seuraa laatuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun ominaisuutta, toisen virittyessä vastakkaiseen soinnullisuuden laatuominaisuuteen.

 Henkisielu

Kyseessä on sellaisen sieluenergian kehityksen vaihe missä henki (pari-, sisar- tai sukulais) ohjaa kaikkein voimakkaimmin. Olento voi olla minuusrakenteeltaan, joko yksistään hengen, tai hengen ja mielen, hengen ja ylipersoonan, tai hengen, mielen ja ylipersoonan yhdistelmien sielullinen kooste. Silloin, kun henkienergia ohjaa, hallitsee ja säätelee sieluenergioiden kokonaismäärää, on kyseessä henkisielullinen kehitysvaihe.

Henkisisar (sisaruus)

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, joka perustuu henkienergioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen sisäpuolella. Ne saavat yhdessä ollessaan vaikutteita jokaisesta lähellä olevasta vastaavasta kahdentumasta. Kahdentumisesta seuraa laatuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun, sävytettynä toisten vastaavien omainaislaadullisilla vireillä. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun ominaisuutta parisidosta lievempänä ja laimeampana, toisen puolikkaan virittyessä vastakkaiseen soinnullisuuden laatuominaisuuteen.

Henkisukulais

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu henkienergioiden kahdentumattomaan sarjalliseen julkituloon monadikoosteen varauksesta. Kahdentumaton monadi saa sävytyksensä toisten vastaavien ominaislaadullisista vireistä. Monadiosanen jatkaa seitsemän sarjan jakautumisen kautta eriytynyttä yksilöelämäänsä feminiinismaskuliinisena soinnullisuuden laatuominaisuuden voimavarauksena. Sielullisesti nämä ovat etäämpiä toisistaan ja yksilöllisesti voimakkaita omaten kummankin laa­juusalueen intuitiivisluovuudellisen ja älyllisloogisen lähestymistavan.

Henkivirtapiirit

Nämä ovat eräällä tavalla eläviä linjoja ja säteitä, joita myöten henkienergiat voivat olla yhteydessä Elämän Lähteensä varaukseen. Voidaan verrata moniulotteisiin eläviin sidoslinjoihin Jumaluuden Toisen Lähteen ja henkienergioiden välillä. 

Impulssin olemus

Laajemmassa merkityksessä kyseessä on ärsyke, tai eräänlainen heräte, joskus jopa kiihoke, avautua aikaisempaa erilaisemmille ja uusille moniulotteisille virikkeille ohjauksen, sisällön ja muodon energioiden informaation suhteilla. Impulssi voi virittää sielussa valmiina olevat koodit tilatasolliseen toimintakuntoon, tai se voi olla tarvittaessa täydennysinformaation siirtäjänä liittyen aikaisempaan tietoenergiaan.

Kosmoksen sielu

Yleisilmaisu sellaiselle yksilöminuudelle jonka sielun alkuperä juontuu toisiin planetaarisiin evolutionaarisiin kehitysjärjestelmiin, kuin omamme Maa-planetaarinen systeemi. Ne voivat sijaita toisissa aikatila-vyöhykkeissä, millä hyvänsä ulottuvuuden tilatasolla ja jopa lineaarisen aikakäsityksen tulevaisuudessakin. Näiden sieluenergiat saivat kokea yksilöitymisen toisilla planeetoilla, mutta ovat syystä tai toisesta siirtolaisina täällä paikallisessa kehityskierrossa.

Kuoleman Enkeli

Kolmiulotteisen maailmatason mukainen käsitteistöilmaisu. Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja Keskuksen toimeksiannosta alkunsa saanut eriytynyt/olevaistunut olentotyyppi, jolla on energisrakenteellisena luovan voiman toiminnallisuutena mm. seuraavia ominaisuuksia: Heikentää, supistaa, sulkee, madaltaa, laskee värähtelysoinnullisuuden taajuutta, purkaa tarvittaessa erilaisia energiakeskuksia ja jakaa kaikkeudellisen tehtävänsä Elämän Enkelin kanssa. Ovat yhdessä keskinäinen työpari säädellen ilmentämänsä rakkauden laadulla olevaisuuden keskinäisyyden tasapainoa. Kuoleman Enkelin rakkaus on kuluttavaa, ohentavaa, supistavaa eli vastakkainen toiminta Elämän Enkelille. (Värähtelyt, energiakeskukset jne.)

Leimautuminen

Liittyy peitepersoonallisuuden roolikäyttäytymisen muodostamiseen, joka alkaa välittömästi fyysisen kehollistuman jälkeen. Mitä enemmän pienokainen kehittyy, sitä vahvemmaksi käy hänen leimautuneisuutensa ympäristönsä kulttuurisidonnaisuuden ja omaksumiensa elämänarvojen sisällön suhteen. Edistyneemmän ja vahvemman sieluminuuden leimautuneisuus ehdollistuu enemmän yksilön oman kehitysasteisuuden ja karmaattisen tehtävän mukaan. Vähemmän edistynyt sieluminuus on pienemmän tehollisen voimavaransa vuoksi alttiimpi ympäristön ulkoisille vaikutteille saaden niiden virikkeitä liikaakin, jolloin yksilöllinen sielusuunnitelma saattaa kärsiä heikomman oman tahdon vuoksi.

Maan sielu

Nämä yksilöityneet sielut ovat kehittyneet evolutionaarisesti Maa-planeetan paikallisessa kiertosysteemissä, joko tässä kehitysaallossa, tai saattavat olla peräisin aikaisempien elonaaltojen ns. luokalle jääneistä sielusarjoista. Myös täällä on voitu aikakausien kuluessa saavuttaa edistyneissä kulttuureissa huomattavan korkeita sielukehityksen tuloksia, vaikka Maa-planeettaa rasittaakin erilaiset perustavaa laatua olevat kehitysvääristymän mallit.

Maskuliininen

Miehisyyden, sen kaltaisen tai siihen verrattavien soinnullisten laatuenergioiden omaavat yksilöitymät soinnuttuvat tähän perusvireeseen. Laatusoinnullisuuden voimakkuuden ilmentyminen on riippuvainen olentotyypistä ja vuodatuksen toteutumisen asteisuudesta, tai eriytymän ulottuvuuksien tilatasojen perusenergioista. Maskuliinisesti peruspohjainen olentotyyppi ja -luokka voi julkituoda soinnullisuuttaan puhtaimmillaan älyllisesti, loogisesti ja yleensä kaikilla ulospäin suuntautuneilla toiminnallisuuden elämän arvomalleillaan.

Mielenauttaja-henget

Olentotyypit kuuluvat evolutionaariseen paikallisohjaukseen yksilöminuuden sielullisen edistymisen tukemisena. Niissä olentotyypeissä, joissa mukana on mieli- ja henkienergiat mielenauttaja-henget aloittavat kokemusperäisyyden sieluenergioiden tiivistämisen. Mielenauttaja-henkien lähtöperusta juontuu Jumaluuden Kolmannen Lähteen Elämän Voiman alkuperään ja nämä ovat läheisessä yhteistoiminnassa yksilöminuudessa olevaan mielienergiaan. Mielenauttaja-henget ilmenevät seitsemän sarjoissa aivan samoin kuin vastaavat mielienergiatkin. 

Mielienergia

Tämä on lähtöisin Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja Keskuksen Elämän Voimasta ja voi toimia erillisenä olentokoosteenaan, tai henki- ja ylipersoonaenergioiden kanssa yhdessä. Mielienergian laadullinen ominaisuus soinnuttuu jakautumisestaan juontuvista, lähtöperissään olevissa seitsemän sarjoissa, vaikuttaen yksilöminuuden kehittyvään sieluenergiaan. Mielienergia aloittaa sielullisen kokemusperäisyyden laadullisuuksien tihentymisen jokaiselle yksilöminuuden tilatason kerrokselle, alkaen eetterisfyysisestä astraalisiin ja siitä edelleen korkeammille ulottuvuuksille. Kaikki sellainen, mikä virittää muodolliseen ja niiden avulla ilmenevään informatiiviseen energiallisuuteen, sivuaa mielitoiminnan alueita.

Mieligravitaation veto

Tämä gravitaatio varmistaa mielellisen kehityksellisyyden etenemisen korkeampiin sisäisiin maailmoihin ja toteuttaa kokemusperäisten sieluenergioiden kiinnittymisen yksilöminuuden persoonallisuuden rakenteeseen. Mieligravitaatio virittyy Kolmannen Lähteen ja Keskuksen yhdistelmän jälkimmäiseen eli Keskusosaan, pitäen kohteenaan siihen liittyvää Elämän Voimaa.

Mielipari

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu mielienergioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen ulkopuolella. Kahdentumisesta seuraa laa­tuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun ominaisuutta, toisen virittyessä vastakkaiseen soinnullisuuden laatuominaisuuteen. Mieliparin monadipuolikkaat laskeutuvat kaikkein matalataajuisempaan materiaan yksilöityneemmän voimavarauksensa ja laadullisen soinnullisuuden eriytymän mukaisesti.

Mielisielu

Kyseessä on sellaisen sieluenergian kehityksen vaihe, missä mieli (pari-, sisar- tai sukulais) ohjaa kaikkein voimakkaimmin. Olento voi olla minuusrakenteeltaan, joko yksistään mielen, tai mielen ja hengen, mielen ja ylipersoonan, tai mielen, hengen ja ylipersoonan yhdistelmien sielullinen kooste. Silloin, kun mielienergia ohjaa, hallitsee ja säätelee sieluenergioiden kokonaismäärää, on kyseessä mielisielullinen kehitysvaihe.

Mielisisar

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, joka perustuu mielienergioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen sisäpuolella. Ne saavat yhdessä ollessaan vaikutteita jokaisesta lähellä olevasta vastaavasta kahdentumasta. Kahdentumisesta seuraa laatuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun, sävytettynä toisten vastaavien omainaislaadullisilla vireillä. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun ominaisuutta parisidosta lievempänä ja laimeampana, toisen puolikkaan virittyessä vastakkaiseen soinnullisuuden laatuominaisuuteen.

Mielisukulais

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, joka perustuu mielienergioiden kahdentumattomaan sarjalliseen julkituloon monadikoosteen varauksesta. Kahdentumaton monadi saa sävytyksensä toisten vastaavien ominaislaadullisista vireistä. Monadiosanen jatkaa seitsemän sarjan jakautumisen kautta eriytynyttä yksilöelämäänsä feminiinismaskuliinisena soinnullisuuden laatuominaisuuden voimavarauksena. Sielullisesti nämä ovat etäämpiä toisistaan ja yksilöllisesti voimakkaita, omaten kummankin laajuusalueen intuitiivisluovuudellisen ja älyllisloogisen lähestymistavan.

Mielivirtapiirit

Nämä ovat eräällä tavalla eläviä linjoja ja säteitä, joita myöten mielienergiat voivat olla yhteydessä Elämän Lähteensä varaukseen. Voidaan verrata moniulotteisiin eläviin sidoslinjoihin Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja mielienergioiden välillä. 

Moniulotteisuus

Ilmaisu kuvaa erilaisten tietoisuuden tilojen ja ainemaailman lainalaisuuksien keskinäistä vuorovaikutusta toisiinsa. Yksilöminuus on monien sisäkkäisten tajuntojen, tietoisuuksien ja ymmärrysten yhdistelmäkooste. Olevaisuuden ulottuvuudet toteutuvat keskinäisyyksien ja sisäkkäisyyksien eri taajuisina yhdistelminä. Yksilöminuuden kokonaiskehitys laaja-alaisella ymmärryksellään virittää hänet tietoisiin kosketuksiin sisäkkäisten maailmojen kanssa.

Muotoinformaatio

Perimmäisyys juontaa Jumaluuden Kolmannen Lähteen ja Keskuksen keskusosaan. Mielienergiat ovat myös sidoksissa muotoinformaation sisältöön ja ohjaukseen. Näiden keskinäisyyden vaikutuksesta ohjaus virittyy sisältöön ja nämä puolestaan vaikuttavat jokaiseen muotoon. Muodon kautta ja avulla voidaan vaikuttaa rajoitetussa määrin tilannekohtaisesti sisältö- ja ohjausinformaatioon. Luontainen toiminta ilmenee yleensä ohjauksesta muotoinformaatioon, muuntaen sillä kohteen toimivuutta suhteessa ympäristöönsä.

Muotopohjaisuus

Kyseessä on laajempi perusteisuus, esim. ihmisrodun kehon muoto. Tiettyjen ulkoisten muodollisten jakautumien vaihtoehtojen sisällä liikkuu rodullisen muuntumisen mahdollisuus. Kaikki muodoissa ilmenevä pieni ja suuri olento, planeetta, tähti, galaksi yms. perustaa ulkoisen muodon perusmallinsa pohjaisuuteen.

Muotovaikutteellisuus

Mukana ovat muotoinformaatiot ja ulkoisesti havaittavat ainemuodot, joissa mielienergiat vaikuttavat näiden kautta. Muodot ilmentävät sisältöään laajemmassa mielessä, vaikka muotopohjaisuus ratkaiseekin vaikutteelliset ja määritteelliset rakenteet kehityspuitteineen sekä muuntumisen sisällä, yhdessä ulkoisten tekijöiden kanssa. Vaikuttamalla muoto­informaatioon sisältö virittyy suhteessa ulkomaailmaan, heijastuen takaisin ja muuntaen uudelleen informaatiollaan vastaavaa muotovaikutteellisuutta.

Ohjausinformaatio

Informaation olemus ja luonteenpiirre ovat sidoksissa Jumaluuden Ensimmäiseen Lähteeseen ja Keskukseen suoraan, tai välillisesti vuodatusten asteisuuden ehdollistamana. Riippuen siitä, millaiseen sisältöön ja muotoon ohjauksen kohdentuminen virittyy, sen mukaisella suhteella tällä ilmenee mahdollisuus tulla hallitsevasti läpi. Esim. Yksilöminuus kokonaisuudessaan vastaa sielukehityksen asteisuuden mukaisesti ylipersoonan korkeimman ohjauksen soinnuttamista henkisisältöisiin ja mielimuotoisiin elämänarvoihin kaikessa ihmisyyteen liittyvissä olemisen toiminnoissa.

Ohjauspohjaisuus

Kyseessä on laajempi perusteisuus, jossa tiettyjen keskinäisvaikutusten mukaisesti sisällön ja ulkoisten muodollisten jakautumien vaihtoehtojen kautta julkituleva ohjauspohjaisuus virittää säädellen reunaehdot vallitsevien olosuhteiden perusteella. Kaikki muodoissa ilmenevä pieni tai suuri olento, planeetta, tähti, galaksi yms. perustaa korkeimman ohjauksen, sisällön informaation ja ulkoisen muodon perusmallinsa ohjauspohjaisuuteen.

Ohjausvaikutteellisuus

Mukana ovat ohjausinformaatiot jotka kohtaavat sisällön ominaisuudet ja ulkoisesti havaittavat ainemuodot. Ohjausvaikutukset ilmentävät sisältöään laajemmassa mielessä, muuntumisen sisällä ja yhdessä ulkoisten muototekijöiden kanssa. Soinnuttamalla ohjausinformaatioon, sisältö virittyy muuntuen samassa suhteessa ulkomaailmaan, heijastuen sieltä takaisin ja muuntaen uudelleen informaatiollaan vastaavaa muotovaikutteellisuutta.

Peitepersoonallisuus

Jokaiseen kehollistumaan laskeutuessaan yksilöminuuden sieluenergia ottaa kausaalikeskuksen sielu­suunnitelman mukaisen karman oppi- ja läksyasteisuuden edellyttämän peitepersoonallisuuden. Tämä on tarpeen, jotta hän voi toteuttaa tehtäväkseen aikomiaan, kokonaiskehityksensä osa-alueiden kehollistumajaksoon kuuluvia, evolutionaarisuuden sidoksellisia, sisäisiä ja ulkoisia leimautuneisuuden tehtäviään. Tällä peitepersoonallisuuden hahmomuodolla sieluminuus tunnetaan Maijana ja Mattina, Ullana ja Urpona, Paulana ja Paavona jne. sen mukaan kuin ympäristö ja yksilö itse ovat yhdessä luoneet roolikäyttäytymisen leimautuneisuuden.

Perussielulajit (juurirodut)

Näiden rakenteellinen koostuminen toteutuu sen vaihtoehtoisen lähtökohdan mukaan, kuinka ja millä tavoin yksilöminuudessa ovat mukana mieli-, henki- ja ylipersoonaenergiat. Jokaisella näillä kol­mella ilmenee kolme perusmuunnelmaa: Pari-, sisar- ja sukulaisvaihtoehdot. Olentotyypistä riippuen, tämä voi koostua yhden, kahden tai kolmen peruspohjaisen energian kehityksellisen linjan edustajasta. Sen mukaan, millaisesta pe­rustasta yksilöminuuden sieluenergiat koostuvat, muodostuu perussielulajien julkitulon vaihtoehtoja. Koska perus on/vastaa juurta ja sielulaji puolestaan sisällöltään rotua, asiaa lähestytään sisäisten rakennetekijöiden osalta, eikä ulkoisten väri, yms. tekijöiden pohjalta.

Roolikäyttäytyminen

Liittyy läheisesti peitepersoonallisuuden omaksumaan elämänarvojen malleihin, sisäiseen ja ulkoiseen käyttäytymiseen. Millaiset käytösmallit sieluminuus on omaksunut ja kuinka hyvin yksilö on sisäistänyt todellisen kehollistumansa tarkoituksen sielusuunnitelmansa ohjauksen, sisällön ja muodon informaation toiminnan perusteella? Mitä tehokkaammin sieluminuus onnistuu muodostamaan ympäristöönsä nähden oikeamman roolileimautumisen, sitä suuremmat mahdollisuudet hänellä on toteuttaa moniulotteisemmat karmaattiset sidoksensa sisäisenä ja ulkoisena yhteisprosessina.

Sieluenergian leimahdus

Siinä hedelmöitymisen vaiheessa, missä siittiösolu tunkeutuu riittävällä tehollisella määrällä munasoluun, kytkeytyy kausaalisten sieluenergioiden sielusuunnitelma aktiivitilaan. Tätä kausaalisen sielusuunnitelman aktivoitumisen tehollista kytkeytymistä ilmaistaan sanoilla sieluenergian leimahdus. Juuri tässä erikoisessa tilanteessa yksilöminuuden Elämän Valon Virta virittää sielun maallisen kehollistuman alkuun.

Sielumieli

Sielun Elämän Voima on kasvanut tehovoimaltaan suuremmaksi kuin varsinainen mielienergioiden yksilöminuuden hallitsevuus. Siinä edistyneen sielukehityksen vaiheessa, jossa oikeanlaiset kokemusperäisyydellä laadullistetut Elämän Energiat tiivistyvät sielukehostoihin voimakkaammalla tehollisuudella kuin mielen hallitsevuus.

Sieluminuus

Yhtä kehollistumaa varten kausaalisesta yhteisenergiasta kokonaisohjelman luonteenpiirteensä, laadulliset ominaisuutensa, karman vaikeusasteensa, esivaiheessa olevat sidossuhteensa, tarvittavat tietonsa ja taitonsa saava yksilöminuuden erillinen eriytymäminuus. Sieluminuus aktivoituu hedelmöitymisen hetkellä saaden itsenäisen persoonallisuuden, mikä on voimassa koko syntymän prosessin ajan, fyysisen kehollistuman keston ja kehollistumasta irtaantumisen jokaisen vai­heen jaksossa siihen saakka, kunnes puhdistumisen ja siivilöitymisen jälkeen sulaudutaan takaisin buddhiseen pääsielukoosteeseen. Sulautumisen hetkellä sieluminuus lakkaa olemasta erillinen yksilö, mutta tämän persoonallisuuden heijasteen omaiset jäljet jäävät ikään kuin erillisenä vireinään myöhemminkin havaittavaksi.

Sisältöinformaatio

Informaation olemus ja luonteenpiirre ovat sidoksissa Jumaluuden Toiseen Lähtee­seen ja Keskukseen suoraan tai välillisesti vuodatusten asteisuuden ehdollistamana. Riippuen siitä, millaiseen ohjaukseen ja muotoon sisällön kohdentuminen virittyy, sen mukaisella suhteella tällä ilmenee mahdollisuus tulla hallitsevasti läpi. Yksilöminuudessa sisältöinformaatio vastaa sielukehityksen asteisuuden mukaisesti ylipersoonan korkeimman ohjauksen soinnuttamista henkisisältöisiin (informatiivinen) ja mielimuotoisiin elämänarvoihin kaikessa ihmisyyteen liittyvissä olemisen toiminnoissa. Ulkoisen mielellisen kehityksen jälkeen sieluminuus voi edistyä parhaiten kääntymällä sisäisiin elämänarvoihin henkisyyden kautta.

Sisältöpohjaisuus

Kyseessä on laajempi perusteisuus, jossa tiettyjen keskinäisvaikutusten mukaisesti ylimmän ohjauksen ja ulkoisten muodollisten jakautuman vaihtoehtojen kautta julkituleva sisältöpohjaisuus virittää hallinnollisuuden reunaehdot, säädellen ne vallitsevien olosuhteiden perusteella. Kaikki muodoissa ilmenevä pieni tai suuri olento, planeetta, tähti, galaksi yms. perustaa korkeimman yliohjauksen, sisällön informaation ja ulkoisten muotojen perusmallista sädevireisyyden hallinnolliset säätelyt omaan sisältöpohjaisuuteensa.

Sisältövaikutteellisuus

Mukana ovat sisältöinformaatiot, jossa kohtaavat ohjauksen ominaisuudet ja ulkoisesti havaittavat ainemuodot. Sisältövaikutukset ilmentävät informaatiotaan laajemmassa mielessä, muuntumisena sisältä päin ja yhdessä ulkoisten muototekijöiden kanssa. Ohjaus kytkeytyy soinnuttamalla sisältöinformaatioon, muuntuen samassa suhteessa sisällön vaikutuksesta ulkomaailmaan, heijastuen sieltä takaisin ja muuntaen uudelleen informaatiollaan vastaavaa sisältövaikutteellisuutta.

Tajunta

Koko yksilöminuuden yhdistävä sielullinen toiminta, johon liittyy mieli-, henki- ja ylipersoonaenergioiden, ja vastaavien virtapiirien yhdistelmä. Tajunnan moniulotteinen laajuus on suoraan verrannollinen koko yksilöminuuden saavuttamaan, kokemusperäisyyden jalostamaan kehityksen asteisuuden tasoon.

Takaisinsyöttö

Laajemmassa merkityksessä jokaisesta evolutionaarisesta olennosta, planeetasta, tähdestä, galaksista jne. virittyy kaikkein jalostunein ”kahdennuskappale” energiallisena (ohjaus, sisältö ja muoto) eriytymänä kaikkeuden Alkulähteen ja Keskuksen vastaavuutta ideaalisesti varauksenaan ja perustanaan pitäviin ulottuvuuden tasoihin. Mitä jalostuneempi jokin kehityksellinen, olevaistunut tai todentunut olento on, sitä vaikuttavamman kahdenteen hän jättää jäljennöksenä Elämän Perimmäisyyden voimavaraukseen täydentäen tehomääränsä suhteella olevaisuuden kokemuksen omaista, siihen verrattavaa tai sen kaltaista varauksen kokonaismäärää. 

Tarkkailuhenkilö

Tällainen yksilö on ihmiskuntaa edistyneempien olentojen, Maa-planetaarisen ja kosmisen avus­tusjärjestelmien erityisesti valitsema kohdehenkilö. Hänellä on sielullisesti riittävästi kehityskelpoisuutta ja sielullisia ominaisuuksia, joiden vuoksi hänen maallista matkaansa seurataan suunnitelmallisen aikataulun mukaisesti. Seuranta perustuu puhtaasti positiiviseen, ihmiskunnan ja avaruuden auttamisen tarkoitukseen. Toiminta ehdollistuu sieluminuuden tahdolliseen lupaan ja yhteistoimintaan kokonaisuuden parhaaksi.

Tarkkailupari

Tässä tapauksessa tehoseurannan kohteena on kaksi tavalla tai toisella keskinäisesti sidoksissa olevaa sieluminuutta. Maan piirin ja kosmoksen edustajien tehoseuranta rekisteröi näiden kahden sielun yhteisiä ja yksilöinä erillisiä elämänvaiheita. Kuinka he yhdessä tai erikseen reagoivat tavanomaisiin ja ennalta arvaamattomiin muuttuviin sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin? Kuinka heidän moniulotteiset sielulliset tajunnan, tietoisuuden ja ymmärryksen viestintänsä toimivat vuorovaikutuksen myötä keskenään ja ulkoiseen maailmaan nähden. Molemmat ovat ilmaisseet tahdollisen lupauksensa sielutasolla antamalla suostumuksensa keskenään ja seurantaryhmiinsä.

Tietoisuus

Yksilöminuuden tajunta jakautuu tietoisuuden osiin sielukerroksien tilatasojen ohjauksessa, sisällössä ja muodossa. Ollessamme päivätietoisuuden tilassa avautuu sieluminuuden kehitystä vastaavassa suhteessa moniulotteinen laajuus sisäisiin tietoisuuden tasoihin saakka. Keskivertoisesti aikuinen ihminen nukkuu, kun hän siirtyy päivätietoisuudesta unitietoisuuden alfatasoille. Mitä täydemmin yksilö kääntyy ulkoisesta sisään päin, sitä voimakkaammin hän virittyy unitietoisuuden yläpuolisiin tilatasoihin sielukehostojensa tietoisuuden selkeyden mukaisesti.

Tila

Tilaksi käsitetään suppeampi tai laajempi kokonaisuuden ja avaruuden paikallinen osa, mikä eroaa ulkoisten rajallisten muotojensa kautta laajemmasta ympäristöstään. Maa-planeetalla on tietty rajallinen tilavuus ja siitä seuraava tila. Erilaiset tilavuudet voivat olla samassa tilassa. Esim. kasvit, eläimet ja ihmiset ovat samassa planetaarisessa tilassa kokien paikallisuutensa tietoisuuden ymmärrystään vastaavalla sisällöllisellä laajuudella. Mitä laajempi tila ja tilavuus on tarkkailussa ja havainnointialueena, sitä harvemmaksi muuttuu ajan olemus ja tilan määritteellinen laajuus hahmottumisen yksityiskohtineen. Suuremmassa tilassa harvuudestaan johtuen aika menettää merkitystään.

Todentumat

Nämä mahdollistuvat Kolmiyhteisen Alkulähteen ja Keskuksen seitsemän vuodatuksen kautta. Jokainen todentuma ilmenee seitsemänä erillisenä laatuna ja niistä juontuvina alalaatuina. Ylhäältä alkaen nämä todentumat ovat: Absoluuttinen, yliuniversaalinen, universaalinen, aliuniversaalinen, ylikosminen, kosminen ja alikosminen (osa-avaruudellinen) tilatason kokonaisuus.

Vahvuus

Perimmäinen vahvuus ilmenee Jumaluuden Kolmiyhteisen, Kolminkertaisen ja Kolminaistuneen Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen kullakin laajuustason toiminnallisuuden ulottuvuudella peruspohjaisesti kaikkiallisena taustallisena läsnäolona. Ilman vahvuutta ei voi olla muutakaan, sillä vahvuuteen tukeutuu hallinnol­lisinformatiivinen Toisen Lähteen ja Keskuksen toiminnallisuus.

Vaiheistus

Kyseessä on tapauskohtainen moniulotteinen, erityyppisten asioiden, informaatioiden, energioiden, ohjauksen, sisällön ja muodon yhdistelmien virittäminen tai soinnuttaminen, rinnakkain ja/tai sisäkkäin toistensa suhteen. Esim. kosmisen sieluminuuden vaiheistaminen johonkin Maa-planeetan alkuperäiseen sielusarjaan, jossa sielu saa mukaansa tarkoin ennalta valittuja, paikallisten sielujen kehollistuman tiivistelmäjälkiä. Nämä vaiheistetut eli siirrännäiskehollistumat eivät ole yksilöminuuden todellisesti tai omakohtaisesti koettuja, vaan niillä helpotetaan ensimmäistä kertaa tänne keholllistuvan sielun kiinnittymistä paikalliseen elämänmenoon. Jos tänne tultaisiin korkeammilta positiivisuuden tasoilta ”kylmiltään” seurauksena olisi melkoisella varmuudella ristiriitaisten jännitteiden vuoksi sielullinen kaaos.

Vastustus-paine

Korkeampien energioiden laskeutuminen materiaaliseen eetterisfyysiseen aikatilatasoon vaikuttaa tietynasteisena ulottuvuuksien välisenä paineena virtauksen kohdentumisen tilatasojen piirissä. Uuden informatiiviset energiat (ohjaus, sisältö ja muoto) koetaan perinteisten elämänmallien edustajien piirissä kielteisinä asioina ja näin siitä syntyy vastustuspainetta. Kehollistumassa Kuoleman Enkeli avustaa Elämän Enkeliä suuntaamalla materiaalisen vastustuspaineen kuluttavaan rakkauteensa. Tästä johtuen kehollistuja voi kiinnittyä Elämän Valon Virtansa avulla kasvavaan sikiökehoonsa.

Yhdistelmäminuus

Yleisnimike kaikesta sellaisesta ylimääräisinä yksilöminuuden ulkopuolelta saaduista, luontaisesti hänelle kuulumattomista energioista, missä ohjaus, sisältö ja muoto yhdistyvät erilaisina informatiivisina vaikutuksinaan. Maa-planeetalle ensimmäistä kertaa kehollistuva kosminen sieluminuus saa siirrännäisinä mukaansa näennäiskehollistumia, ilman todellisempaa omakohtaista kokemusperäisyyden taustaa niiden suhteen. Yhdistelmäminuuksia voidaan virittää tai vaiheistaa Elämän Luovan Voiman Ohjaajien ja Säätelijöiden toimesta olevaisuuden erilaisiin tehtävällisiin tarkoituksiin.

Yksilöminuus

Yleisnimike johon sisältyvät Maan ihmisen kohdalla mieli-, henki- ja ylipersoonaenergiat ja näiden kohtaamisen keskittyminen sieluun. Yksilöminuuden sielullisesta pääkoosteesta kehollistuu pieni energioiden määrä sielusuunnitelman mukaisesti sieluminuuden ominaisuudessa yhtä kehollistumaa varten. Yksilöminuus sisältää jokaisesta kehollistumasta tärkeimmät energioiden heijasteelliset jäljet niiden voimakkuuden ja tehollisen varauksen mukaisesti.

Ylipersoonaenergia

Tämä on lähtöisin Jumaluuden Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen Elämän Voimasta ja voi toimia erillisenä olentokoosteenaan, tai henki- ja mielienergioiden kanssa yhdessä. Ylipersoonaenergian laadullinen ominaisuus soinnuttuu jakautumisestaan juontuvista, lähtöperistään olevissa seitsemän sarjoissa vaikuttaen yksilöminuuden ylevöityvään sieluenergiaan. Ylipersoonaenergia täydentää ja ylevöittää sielullisen kokemusperäisyyden laadullisuuksien tihentymisen jokaiselle yksilöminuuden tilatason kerrokselle, alkaen eetterisfyysisestä astraalisiin ja siitä edelleen korkeammille ulottuvuuksille. Kaikki sellainen, mikä virittää ohjaukselliseen ja niiden avulla ilmenevään informatiiviseen energiallisuuteen sivuaa ylipersoonatoiminnan alueita.

Ylipersoonagravitaation veto

Tämä gravitaatio varmistaa ylipersoonallisen kehityksellisyyden etenemisen korkeampiin sisäisiin maailmoihin ja toteuttaa kokemusperäisten sieluenergioiden edelleen kiinnittymisen yksilöminuuden persoonallisuuden rakenteeseen. Ylipersoonagravitaatio virittyy Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen yhdistelmän jälkimmäiseen eli Keskusosaan, pitäen kohteenaan siihen liittyvää Elämän Voimaa.

Ylipersoonallisuus-tukijat

Olentotyypit kuuluvat evolutionaariseen paikallisohjaukseen yksilöminuuden sielullisen edistymisen tukemisena. Niissä olentotyypeissä, joissa mukana ovat mieli- henki- ja yli­persoonaenergiat, ylipersoonallisuus-tukijat ylevöittävät kokemusperäisyyden jalostamaa sieluenergioiden tiivistämistä. Ylipersoonallisuus-tukijoiden lähtöperusta juontuu Jumaluuden Ensimmäisen Lähteen Elämän Voiman alkuperään ja nämä ovat läheisessä yhteistoiminnassa yksilöminuudessa olevaan ylipersoona-energiaan. Nämä ylipersoonallisuus-tukijat ilmenevät seitsemän sarjoissa aivan samoin kuin vastaavat ylipersoonaenergiatkin. 

Ylipersoonapari

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu ylipersoona­energioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen ulkopuolella. Kahdentumisesta seuraa laatuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun ominaisuutta, toisen virittyessä vastakkaiseen soinnullisuuden laatuominaisuuteen. Ylipersoonaparin monadipuolikkaat laskeutuvat kaikkein korkeampitaajuisempaan materiaan yksilöityneemmän voimavarauksensa ja laadullisen soinnullisuuden eriytymän mukaisesti ja käyttävät yleensä henki- tai mieliperusteista sieluenergiaa fuusioitumisen kohteenaan.

Ylipersoonasielu

Kyseessä on sellaisen sieluenergian kehityksen vaihe missä ylipersoona (pari-, sisar- tai sukulais) ohjaa kaikkein voimakkaimmin. Olento voi olla minuusrakenteeltaan, joko yksistään ylipersoonan, tai ylipersoonan ja hengen, hengen ja ylipersoonan, tai mielen, hengen ja ylipersoonan yhdistelmien sielullinen kooste. Silloin, kun ylipersoonaenergia ohjaa, hallitsee ja säätelee sieluenergioiden kokonaismäärää, on kyseessä ylipersoonasielullinen kehitysvaihe.

Ylipersoonasisar

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu ylipersoonaenergioiden eriytyvään kahdentumiseen monadikoosteen sisäpuolella. Ne saavat yhdessä ollessaan vaikutteita jokaisesta lähellä olevasta vastaavasta kahdentumasta. Kahdentumisesta seuraa laatuominaisuuden soinnullisuuden virittyminen feminiiniseen tai maskuliiniseen sidoslaatuun, sävytettynä toisten vastaavien omainaislaadullisilla vireillä. Monadipuolikkaat edustavat kahdentumisensa jälkeen jompaa kumpaa laadullisen soinnun vireellistä ominaisuutta parisidosta lievempänä ja laimeampana, toisen puolikkaan virittyessä vastakkaisen vireen soinnullisuuden laatuominaisuuteen.

Ylipersoonasukulais

Alkuperästään juontuva perussoinnullinen sidoksellisuus, mikä perustuu ylipersoona­energioiden kahdentumattomaan sarjalliseen julkituloon monadikoosteen varauksesta. Kahdentumaton monadi saa sävytyksensä toisten vastaavien omainaislaadullisista vireistä. Monadi­osanen jatkaa seitsemän sarjan jakautumisen kautta eriytynyttä yksilöelä­määnsä feminiinismaskuliinisena, soinnullisuuden laatuominaisuuden voimavarauksena. Sielullisesti nämä ovat etäämpiä toisistaan ja yksilöllisesti voimakkaita, omaten kummankin laajuusalueen intuitiivis-luovuudellisen ja älyllisloogisen lähestymistavan.

Ylipersoonavirtapiirit

Nämä ovat eräällä tavalla eläviä linjoja ja säteitä, joita myöten ylipesoonaenergiat voivat olla yhteydessä Elämän Lähteensä varaukseen. Voidaan verrata moniulotteisiin eläviin sidoslinjoihin Jumaluuden Ensimmäisen Lähteen ja mielienergioiden välillä. 

Ymmärrys

Tajunta jakautuu tietoisuuden tasoista ja jokaisella niistä ilmenee omanlaisensa suhteutettu ymmärryksen sektori. Tämän moniulotteisuus ja laajuus toteutuu suorassa suhteessa sielullisen kehityksen saavuttamaan tietoisuuden laajuuteen, jossa edistyneemmällä sieluminuudella on käytössään avarampi ymmärrys ja asioiden yhdistelykyky. Sielullinen edistyminen sektoroi yksilökohtaisen ymmärryksen laajuuden ympäristöönsä ja kokonaisuuteen.