Fyysinen vuorovaikutus
Harrastuksen alussa on yksin tanssiessa helpompaa saavuttaa ylevästi toteutettu tanssin luonteeseen oleellisesti kuuluva kauneus, tasapainoisuus ja harmonisuus. Asian voisi rinnastaa seuraavasti: Yksin asuva voi määrätä kotinsa järjestyksen ja omakohtaisen ajankäyttönsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Samalla tavalla keho on verrattavissa sielun asuntoon. Yksinilmaisun luonne, rytmikkyys, kestoaika ja musiikillinen tulkinta, on suoraan verrannollinen omaan osaamisen taitoon. Kehon liikesarjojen sopusuhtaisuus ja hallittu oikea-aikaisuus, suhteessa soitetun musiikin tahditukseen, voidaan silloin ilmentää persoonallisella luovuudella omassa energia-aurassa riippumattomasti.
Yksintanssin haasteellisuutta lisää ainoastaan se, että esitykseen ottaa yhtäaikaa osaa useita osallistujia, suorittaen täsmälliset askelkuviot. Silloin ajastuksen ja kehon rytmiikan tulee olla kaikilla mahdollisimman samanaikaista. Tämä on erityisen haastavaa pitkien kuviosarjojen toteutuksessa yleisölle tarkoitetuissa tanssiesityksissä. Mitä voimakkaampi yleisön odotuksen paine on, sitä tärkeämpää on tunnistaa suorittajien joukkotietoisuus.
Perinteisessä paritanssissa pelkästään fyysisesti suoritettu mekaaninen musiikin tulkinta askelkuvioina on energiaa kuluttavaa ja näyttää ulkopäin raskaalta. Lisäksi pelkästään fyysiselle tasolle jäävä koneellinen liikkuminen jättää vajeen keskinäiseen sanattomaan viestintään, vaikka miehen velvollisuus on tanssin luonteeseen kuuluvin merkein ja ohjausviennein viestittää naiselle oikea-aikaisuutta erilaisten kuvioiden liittämisessä toisiinsa.
Emotionaalinen vuorovaikutus
Kehon kielenä taiteenomainen tunteiden ilmaiseminen yksin tanssien on oleellisesti helpompaa kuin pari- ja ryhmätanssissa. Useimmiten tunteisiin vaikuttavissa tanssiesityksissä haetaan elämyksellistä yhteyttä esiintyjän ja yleisön väliseen tunneperäiseen myötäelämiseen. Näin saadaan viriämään voimakkain mahdollinen koettavissa oleva yhteenkuuluvuuden energiakeskittyminen.
Soitettavan musiikin tulkintamahdollisuudet erilaisissa tanssilajeissa vaihtelevat tavattomasti. Askelikkojen ja kuviosarjojen harjoittelu siirretään tuntemusten kautta kehomuistiin. Paritansseissa fyysiseen jatkumoon kuuluu naisen ja miehen tunnekehon keskinäinen käyttö tanssikuvioiden sujuvassa yhteen liittämisessä. Esim. jokainen aikaisemmin hiukankin polkkaa tanssinut, huomaa soittoa kuullessaan vaistomaisesti jalkojensa alkavan seurata tahtia. Näin kehomuisti avaa energisen latauksen musiikin aktivoimaan tunne-elämykseen, käyttäen tähän sielullista voimaa. Sen lisäksi, että suomalainen surumielinen tango eroaa vastaavasta argentiinalaisesta askelkuvioissaan, niin se poikkeaa myös tunne-energisessä ilmentämisen luonteessa. Perinteisesti tanssittuna molemmissa tangotulkinnoissa on läsnä kyseisen maan kansan sielun energialaatua.
Ajan kuluessa tanssiharrastajat omaksuvat useimmiten joitakin lempitansseja. Niihin sisältyy musiikillista samankaltaisuutta sen kanssa, mitä henkilö kyseisessä sielullisen kehityksen vaiheessa pyrkii ilmentämään ulkoisessa maailmassaan. Nuorison muotivillitykset ovat erillisiä yleensä kaupallisia ilmiöitä, joista pääsääntöisesti puuttuu yksilökohtainen tietoinen laatuvalinta.
Sosiaalinen vuorovaikutus
Samankaltainen musiikillinen suuntaus tanssiharrastukseen luo jatkuvuutensa kautta yhteisen “me” hengen. Säännöllisti kuntoaan, energistä vireyttään ja sielullista luovaa voimaansa vahvistaakseen tanssipaikkojen enemmistö palaa aina uudelleen ja uudelleen kantapaikkaansa. Samansuuntainen “musiikkimaku” helpottaa luomaan alan harrastajiin jatkuvampia sosiaalisia ja sielullisia ystävyyssuhteita.
Paikallisesti muodostuu perusryhmä, jonka jäsenet voivat tutustua helpommin toisiinsa arvostamansa yhteisen sosiaalisen suuntauksensa mukaan. Tanssiparien ja itsenäisesti paikalla mukana olevien kuntoilijoiden läsnäolo luo sanattoman kollektiivisen myötäkokemisen kentän. Jopa sellaisetkin henkilöt, jotka eivät itse osallistu aktiivisesti tansseihin, saavat vireyttä ja lisää Elämän Voimaa antaumuksellisten parien musiikillisesta tulkinnasta. Siinä on samaa joukkovoimaa, jota ilmenee innokkaissa katsojissa tavanomaisissa urheilukisoissa. Varsinkin aikaisemmin paljon tanssineet, iäkkäätkin henkilöt, saattavat tulla lavatansseihin kokemaan sielullisen yhteenkuuluvuuden energisen nosteen, vaikka eivät juurikaan sillä erää itse osallistuisi varsinaiseen tanssimiseen.
Älyllinen vuorovaikutus
Tanssiharrastus jatkuessaan luo varmemman itseilmaisun. Taidon kehittyessä voimistuu into opetella uusia tanssilajeja ja saada lisää kuvioita aikaisemmin opittuihin askelsarjoihin. Tämä on jatkuvuuden lain julkituomista fyysiseen maailmaan. Myös musiikin vivahderikkaampi tulkinta luo yksilöllisyyttä.
Pidempään keskenään tanssineet huomaavat “aistivansa” yhteisestä paikalla olevien tajunnan kentästä ihmisten erilaisia ajatuksellisia vaikutteita. Sanaton viestintä helpottuu keskinäisesti ja kärsivällisyydellä yhdessä saavutettu sielujen molemminpuolinen ymmärrys paranee koskemaan myös muuta sosiaalista arkielämää. Oman minuuden tunteminen jalostuu ja toisten ymmärtäminen parantuu. Hallitsemattomat tunnekarkailut haastavissa elämän tilanteissa vähenevät ratkaisevasti ja muuttuvat luonteeltaan sovinnollisemmiksi. Ihmistuntemuksen laajentuessa korkeampi älykkyys on selkeämmin saavutettavissa missä hyvänsä tavanomaisen elämän tilanteessa.
Sisäisen Yhteyden vuorovaikutus
Säännöllinen tanssiharrastus, laadukkaasti valitussa ympäristössä, helpottaa saavuttamaan jopa meditatiivisia tietoisuuden tasoja. Tämä voi toteutua vieläpä yhtäaikaisena useamman henkilön yhteisymmärryksenä ja energisesti ylevänä yhteen kuuluvuuden sielullisena nosteena. Hyvin onnistuneessa tanssissa on yksilön sisäinen yhteys ajattomalla ja erikoisella tavalla läsnä. Korkeimman minuuden sieluenergia fuusioituu yksilössä liikesarjamuotojen, musiikin värähtelytaajuuden ja “elämän keveyden” energiavoiman kanssa elinvoimaisuuden nosteeksi. Jos paritanssissa molemmat saavuttavat yhtä aikaa saman energianosteen, he näyttävät liitelevän yliluonnollisen kevyesti pitkin lattiaa.
Tämän luovan liikunnan kehollisella kuntoharjoittelulla saavutettava nuorekkuus ilmenee jaksamisen vireytenä ja on selvästi nähtävissä tanssimista elämäntapanaan pitävissä harrastajissa. Näiden tanssilavojen kuntoilijoiden ikääntyminen hidastuu samassa suhteessa kuin omakohtainen yhteys korkeimpaan yksilöminuuteen avautuu määrätietoisemmin ja aikaisempaa vahvempana. Tanssipari saavuttaa tämän parhaiten riittävän harvalukuisten osallistujien kanssa, tarpeeksi suurella tanssilattialla, täydellisesti keskittyneenä molempien yhdessä muodostaman yksilötietoisuuksien virtaavan energian toimiessa nosteena.
Kosminen vuorovaikutus
Maan paikallisjärjestelmässä yksilöityneiden sielujen perusaines on ihmiskunnan enemmistönä. Näin toisista planeetan ulkopuolisista sielujen järjestelmistä tulleet ovat kaikessa fyysisessä elämässä vähemmistönä. Nykyisessä arvomaailmassa tähteläiset joutuvat olemaan myös yksilöllisen ilmaisunsa ja luovuutensa takia vähemmistönä.
Kosmiset sielut pistävät yleensä arvostamassaan asiassa “kaikki peliin”. Sama tavoitteellisuus tulee luonnostaan esille myös tanssiharrastuksessa. Ne jotka pitävät luovaa ja energisoivaa tanssiliikuntaa sielunsa “voiteluaineena”, kokevat saavansa moniulotteisen yhteyden toisiin kosmisiin sieluihin helpommin juuri tansseissa. Koska suomalainen mentaliteetti on perusluonteeltaan erakkomaista, kuuluu paritanssin etikettiin hakea tanssiin vapaasti ketä hyvänsä paikalle saapunutta, jopa aikaisemmin tuntematontakin. Tämä on luonnollista kulttuurisidonnaista käytöstä, varsinkin tanssilavoilla, ilman että sitä pidettäisiin millään tavoin sopimattomana. Monet kosmiset sielut ovat kohdanneet toisia muualta ihmiskiertoon kehollistuneita tähteläissieluja juuri tansseissa.
Eräs monista kosmisen sielun yhtenevistä tunnuspiirteistä on luovuus ja mediaalisuus, samoin kuin omaperäinen älykkyys. Taide ja yleensä tanssikulttuuri ovat useammille vaivattomimmat toteuttamisen väylät yksilölliseen erilaisuuteen, ilmaisuun ja sosiaaliseen kohtaamiseen. Jos molempien tanssikumppanien sielut ovat kosmisia alkuperältään ja pari on yhdessä harrastanut pitempään, muodostuu heille ajan oloon varsin omaperäinen tanssilajien ja kuvioiden valikoima. Riippumatta kehon notkeudesta ja peruselastisuudesta, he saavat musiikillisesta luovuudesta energisesti toteuttamiensa tanssikuvioiden kautta kosmista energiaa virtaamaan vahvasti ulospäin.
Universaalinen vuorovaikutus
Harjoitusten päättäväisen jatkamisen, pirteän huumorin, joustavuuden, toisten huomioon ottamisen, sisäisen tilannekohtaisuuden, musiikillisten sointuvärähtelyjen, sieluyhteyden vitaalisuuden, kehon virtauksen kokemisen ja yhteisenergian tiedostamisen avulla avautuu liikunnallinen ja sosiaalinen väylä laajentaen ymmärrystä kaikkeuden kansalaisuuteen. Kun ajan suhde avaruuteen ja ulkoisiin ympäristön tapahtumiin tulee selvemmäksi, impulssien ja inspiraatioiden vastaanottokyky on aikaisempaa parempi.
Jatkossa on oleellisesti helpompi saavuttaa kehotietoisuus, sekä ajattomamman Korkeimman Itsen laadukas sielutietoisuus. Käsite ajasta muodostuu aivotapahtumana. Ajan kokeminen on hetken suhde avaruuteen ja tapahtumien nopeuteen. Aivoalueiden hermoverkot ovat tietoisuuden kehityksen moottoritiet. Hermojemme väliset kytkennät kehittyvät elämäkokemuksiemme seurauksena. Kun oikeassa suhteessa oleva yksilön ymmärrys tiedostaa vallitsevan energiavirtauksen ja yhdistää tämän sielullisena tapahtumana kehon viisaiden liikkeiden sarjaan ja musiikin sykinnän tahdittamana sallii esteettömän luovuutensa ilmentyä, avautuu universaalinen läsnäolo moniulotteisemmaksi.